Välisana Ulinaa politiikan katsomosta

Opiskelut vaativat uudistuksen

Viime viikolla opiskelijoiden jaksaminen puhutti laajasti. Mediasta sai lukea laajasti erilaisia näkökulmia nykytilanteeseen, jonka keskiössä ovat heikko taloudellinen tilanne, mielenterveysongelmat ja loman puute. Tavalliselle työssäkäyvälle tilanne näyttäytyy absurdilta, kun opiskelijoilla on 4,5 kuukautta opetustaukoa vuodessa ja SYL valittaa loman puutteesta. Loman puolesta puhujien pääargumentiksi muodostui, että opiskelijat ajetaan heikon taloudellisen tilan takia tiukasti töiden ja koulun väliin, jota kaikki eivät kestä. 

 

Mielestäni keskustelussa ei tartuta kuitenkaan juurisyihin. Opiskelijan vappu kestää perinteisesti vähintään viikon, eli työelämän termein kahden kuukauden lomapäivät. Tämä ei ole edes tuossa 4,5 kuukauden opetustauossa vaan vielä sen päälle. Ongelma ei ole lomapäivien määrässä, vaan siinä kuinka opiskelijan elämä on rakennettu. Työssäkäyvät opiskelijat seilaavat tukevasti koulun ja työn välimaastossa. Nykyisessä tukirakenteessa on vielä erittäin tiukat rajat sille kuinka saat tienata, koska tuet lähtevät vähän liiankin helposti.


Työskentelevät opiskelijat ovat kuitenkin vielä tässä järjestelmässä lähes etuoikeutettuja. Kesän kurssitarjonta on meillä Oulussa ainakin ollut perinteisesti umpisurkea, joten opintojen vapaaehtoinen edistäminen kesäisin on vaikeaa. Kesällä työtön opiskelija on kirkonrottaa köyhempi ja sätkii kolme kuukautta ilman päämäärää muutamalla satasella. En ihmettele ollenkaan, että kolmanneksella opiskelijoista on mielenterveysongelmia. Oma elämä on pitkälle muiden käsissä, jolloin ongelmat alkavat kasaantua. Opiskelijat ovat ajettuja tilanteeseen, missä elämänlaatu ei ole kaksinen vaikka kuin tilannetta yrittäisi tulkita. 

 

Ehdotan tilanteen korjaamista rakenteellisella uudistuksella korkeakouluihin. Lisätään opintoja kaksi kuukautta kesäkaudelle, jolloin tämä nopeuttaa valmistumista ja työelämään siirtymistä. Tämä lisää itsessään jo työvoimaa ja verotuloja, joten järjestelmä rahoittaa osaksi itsensä. Akateemikkojen kauhuksi ehdotan myös opintopisteiden hyvittämistä työkokemuksella kaikissa soveltuvissa oppiaineissa. Opiskelija voisi jatkossa tehdä kesäkuukausien aikana töitä ja saada korvaukseksi yhden työperäisen sivuainekokonaisuuden. Olipa se sitten ihan vain vaikka kaupan kassalta. 

 

Lopuksi opiskelijoiden taloudellista tilannetta parannetaan nostamalla tukien tulorajaa 500 euroa ja opintojen tukea 200 euroa samassa suhteessa kuin nyt, eli neljännes tulee puhtaana tukena ja kolme neljännestä lainaosuutena. Näillä keinoilla nopeutetaan valmistumista ja poistetaan painetta olla kahden tulen välissä jatkuvasti. Sillä myös opiskelijoille pyhitetään yksi aito lomakuukausi.


PS. Ja poistetaan se järjenvastainen pakkojäsenyys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Vaikuttavat pääpiirteissään järkeviltä ehdotuksilta.

Yleisesti ottaen on muistettava, että opiskelu on edelleen nuoren investointi tulevaisuuteen, tie paremmin palkattuihin ja mielekkäämpiin työtehtäviin. Se ei ole palkkatyötä, vaikka SYL on yrittänyt sen sellaisena nähdä. Investointi rahoitetaan myös lainalla, jos omia (tai isäpapan) pääomia ei ole riittävästi.

Työelämän huonontumisen myötä myös opiskeluolosuhteet yliopistoissa ovat heikentyneet. On mm. haluttu lyhentää kansainvälisesti vertaillen suhteettoman pitkiä opiskeluaikoja, ja lisätty valvontaa sekä ohjausta. Ehkä liikaakin.

Opiskelijoiden mielenterveysongelmien syitä on syytä tutkia ja etsiä paranuskeinoja. Oppilaitosten pelinsääntöjen lisäksi on syytä kääntää katse myös nykynuorison elämäntapaan, joka aiheuttaa stressiä sekin. Koululaisten digikäyttäytymistä yövalvomisineen ym. sivuvaikutuksineen on käsitelty usein julkisuudessa. Samat ongelmat lienevät totta myös vähän varttuneemmissa ikäluokissa.

Käyttäjän SebastianStenfors kuva
Sebastian Stenfors

Nämä näyttäisivät olevan tosiaan ne askelmerkit. En puhuisi työelämän huonontumisesta, mutta vaativuustason muutoksesta. Aikaisemmin työ oli varmasti fyysisesti raskaampaa, kun nykyään se vaatii henkisesti enemmän.

Varsinaisten MT-ongelmien juurisyihin tartutaan keskustelussa todella heikosti. Osa tulee tietysti muuttuneesta elinympäristöllä. Some lisää sosiaalista painetta, tietynlainen perhekeskeisyys on katoamassa yhteiskunnasta ja vaikka taloudellisesti voidaankin puhua opiskelijoiden olleen köyhiä myös aiemmin, niin elinkustannukset ovat nousseet tulotasoa nopeampaa. Näiden on pakko vaikuttaa jollain tavalla.

Kiva olisi myös tietää miten muuttuneet opetustavat vaikuttavat. Siinä missä ennen käytiin tentissä, niin nyt tilalla on oppimispäiväkirja, ryhmätyö, esitelmä ja loppuessee. Käsittääkseni nuorten poikien pärjäämisestä olisi jotain huolestuttavia tutkimuksia, mutta en nyt tähän hätään löytänyt pätevää lähdettä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Kiva olisi myös tietää miten muuttuneet opetustavat vaikuttavat. Siinä missä ennen käytiin tentissä, niin nyt tilalla on oppimispäiväkirja, ryhmätyö, esitelmä ja loppuessee."

Varsinkinn ammattikorkeakouluista on kuulunut uutisia, joiden mukaan oppilas on jätetty liikaa "itseohjautuvuuden" varaan. Oppitunteja on korvattu omatoimisella nettiopiskelulla ja mainitsemillasi menetelmillä. Mikään ei korvaa hyvää oppituntia - oppilas ei voi itse ohjata omaa oppimisprosessiaan, jos halutaan kunnon tuloksia.

Käyttäjän SebastianStenfors kuva
Sebastian Stenfors Vastaus kommenttiin #7

Tästä on jenkeistä joitain tutkimuksia, missä käsittääkseni on lopputulemana, että nimenomaan pojilla oppivuus heikkenee omaohjautuvuuden lisääntyessä ja paikoittain tytöillä on huomattu nousua.

Pitäisi löytää kuitenkin se perusranka sieltä päiväopetuksesta. En näe syytä painottaa opiskelua kouluajan ulkopuolelle.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Samalla pitäisi käydä läpi tutkintojen osaamisvaatimuksia ja sisältöä. Nythän on kaksi isoa ongelmaa:

1) tiettyjen kurssien suoritusmahdollisuutta voi joutua odottamaan aivan liian kauan. Opiskelijoilla tulisi olla paremmat mahdollisuudet suorittaa opintoja omassa tahdissa tenttimällä, harjoitustyöllä tms. Näin itsenäisellä opiskelullakin voisi sitten saada merkinnät kursseista kunhan läpäisee tentit.

2) Liian suuri osuus kursseista on roskaa, joka lähinnä työllistää opiskelijaa erilaisilla opiskelupäiväkirjojen sun muiden busywork-tehtävien tekemisellä.

Käyttäjän SebastianStenfors kuva
Sebastian Stenfors

Tässä olet kyllä aivan oikeassa.

Kävin itse markkinoinnin pääaineena ja sivuaineiksi valikoitui omituinen sekasotku psykologiaa, yritysjuridiikkaa, johtamista ja tietojenkäsittelytiedettä. Näiden aineiden kurssisisällössä oli melko järkyttäviäkin kursseja. Toisissa kursseissa taas puolet sisällöstä oli hyvää ja puolet turhaa busyworkkia.

Oulussa esimerkiksi vanha logistiikan laitos on sulautettu markkinoinnin alle ja kaikki markkinoinnin opiskelijat lukevat tukevan määrän logistiikkaa. Tietojenkäsittelyssä ollaan taas herätty insinöörien jälkeiseen aikaan ja esimerkiksi ohjelmistoliiketoiminnan perusteet on.. No sanotaanko, että kauppatieteilijän silmin vähintäänkin omituinen kokemus.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kyllä on kesätenttejä ollut aina tarjolla mutta niissä ei käy juuri väkeä. Meidän alalla tosin kesätöihin työllistyminen on hyvällä tasolla.

Käyttäjän JuhaniKleemola kuva
Juhani Kleemola

Opintoraha on pieni => opiskelijoiden on pakko tehdä töitä opintojen lomassa
Lomalla ei makseta opintorahaa => ei voi käydä töissä, kun pälli ei kestä.

Outoa.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Ensimmäistä opiskelukesää viettävänä opiskelijana mieleeni tulee seuraavat asiat.

1) Lainalla elelee herroiksi, ei opiskelijoita pakoteta köyhyyteen.

2) Kommenteissa mainittu kurssien sisältö olisi hyvä ottaa perkaukseen. Itseasiassa jotkin oppiaineet/opintokokonaisuudet joutaisivat myös kyseenalaistettaviksi.

3) Akateemisia pisteitä ei varmasti saa kaupan kassalta. Tässä kohtaa olen jyrkästi eri mieltä. Ammattikoulut ja oppisopimukset ovat erikseen.

4) Kesällä ei kaikissa aineissa pysty kursseja suorittamaan, siihen voisi ehdottaa muutosta. Mutta. Mikäli haluaa niin opettajien kanssa voi varmasti usein sopia esim. aineiston etukäteen läpi käymisestä jotta seuraavan lukuvuoden aikana voi sitten tehdä tentin tai näyttötehtävät osallistumatta juurikaan muuhun opetukseen (itselläni on kaksi tällaista kurssia tälle kesälle kirjatenttien lisäksi). Tai sitten ottaa itse asioista etukäteen selvää. Yliopistoilla on kirjastot täynnä tietoa ja nettiä voi käyttää fiksustikin. Miten voi olla niin että täysi-ikästen ihmisten ei voi olettaa hoitavan omia asioitaan?

5) 60 opintopistettä vuodessa eli ns. normaalitahti on naurettavan helppo. Vaikka kaikki kurssit olisivat täysin "itseohjautuvia" niin ei 15 op / jakso hajota päätä keneltäkään. Se on kolme kurssia. Parina päivänä viikossa pitää käydä koululla jos ei ole etämahdollisuutta ja sitten kolme tenttiä. Haukotus. Itselläni on tästä syystä varmaankin kahdet maisteriopinnot viiden vuoden jälkeen plus ylimääräisiä sivuaineita.

Mielenterveysepidemiaa pitäisi tutkia laajemmin. Täysi-ikäiset suomalaiset eivät kykene itsenäiseen elämään? Mitkä seikat sen aiheuttavat. Syy ei varmasti ole "vaativassa" korkeakouluopiskelussa.

Muokkaus:

Pakkojäsenyys on tosiaan järjen- (ja lain?)vastainen.

Käyttäjän SebastianStenfors kuva
Sebastian Stenfors

1. Tämä on paikoittain totta, monessa paikassa elelee ihan ok, jos ei asumiseen liittyvät kulut syö kovasti. Itsellä muistaakseni jäi ekana vuonna n.350 euroa vuokran ja pakollisten jälkeen elämiseen.

2. Näinpä.

3. En näe tarvetta, että näitä tarvisi käsitellä varsinaisesti "akateemisina" pisteinä. Kohdassa kaksi mainitsemasi opintojen kyseenalaistettavuus on sitä luokkaa, etten näe välttämättä pakollista tarvetta toiselle sivuainekokonaisuudelle, vaan se voitaisiin käytännössä jättää välistä työssäkäyvien osalta tai kirjata "työperäinen 25 op suoritus" todistukseen.

4. Kurssitarjonta on kesäisin liian suppea. Siellä on lähinnä tarjolla talven roikkuvien opintojen paikkauksia tai irrelevantteja kielikokonaisuuksia, näin siis ainakin Oulussa. Digiaikana luulisi olevan mahdollista laajentaa tarjontaa.

5. 60 pitäisi olla suoritettavissa ja luonnollisesti lisäämällä 2kk koulua niin tavoite nousisi 75 opintopisteeseen. En jaksa uskoa, että se kotelo hajoaa siihen koulunkäyntiin vaan kaikkeen oheistavaraan ympärillä.

Kaikki pointtisi olivat ihan päteviä. Pitäisi saada enemmän tällaista keskustelua jalalle.

Toimituksen poiminnat