Välisana Ulinaa politiikan katsomosta

Nyt kokeilemme porkkanaa, mutta tiedämme miten siinä käy.

Hallitusohjelmasta käy ilmi, että aktiivimalli puretaan ja työttömyystuet uudistetaan. Ohjelma sisältää pelkkää porkkanaa eikä yhtään keppiä. Valitettavasti tiedämme kuinka tässä tulee käymään jo ennen ensimmäistä muutosta.

 

Kovin porkkana ohjelmassa näyttäisi olevan merkittävästi laajennettava palkkatuki. Yhteisistä varoista palkan maksaminen varmasti työllistää, mutta sisältää ongelman. Työtöntä ei kannata työllistää jos hän maksaa enemmän kuin kykenee tuottamaan. Palkkatuki vähentää tätä kynnystä ja tekee työttömästä yrityksen näkökulmasta tuottavan. Määräaikaisen palkkatuen päättyessä tilanne palaa kuitenkin ennalleen ja henkilö on jälleen yrityksen näkökulmasta nettonegatiivinen. Tukimuotona tämä malli luottaa siihen, että työntekijä tuottaisi oletettua enemmän päästyään työhön tai työllistäjä ei olisi ymmärtänyt kuinka ihanaa on työllistää yksi henkilö lisää. Näin Rinteen hallitus luottaa, että työmarkkinoilla olisi virhearvioon perustuvia työpaikkoja piilossa tuhansia. Jos näin ei ole, niin kyse on ns. tempputyöllistämisestä, jossa henkilö työllistetään yhteisvaroin työmarkkinoille, missä hän säilyy nettoveronsaajana.

 

Pahimpana tämä ongelma näkyy tavoitteessa nostaa vammaisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien palkkatukea. Tällä käytännössä varmistetaan, ettei vaikeasti työllistettävä tule työllistymään työmarkkinoilla kuin sen aikaa mitä hän saa palkkatukea. Työehtosopimukset eivät anna mahdollisuutta kilpailla työehdoilla, joten matalapalkka-aloilla kustannukset ovat samat henkilöiden välillä. Samalla voidaan olettaa, ettei henkilöiden välillä voi olla suuria eroja tuottavuudessa. Yrityksien pitäisi maksaa suhteessa enemmän palkkatuen loputtua työllistääkseen osatyökykyinen kuin tavallisesti työkykyinen. Tällaisessa tilanteessa joko otetaan uusi palkkatukilainen tai palkataan joku toinen. Selkeää on kuitenkin, että töissä ollut vaikeasti työllistettävä on tilanteen häviäjäjä.

 

Ohjelmassa mainitaan myös henkilökohtainen avustaminen työvoimatoimistossa. Käsitykseni mukaan suurin ongelma nykyisessä järjestelmässä on heikko digitaalinen dokumentaatio. Työttömäksi ilmoittautuvat täyttävät ilmoitukset puutteellisesti ja sen seurauksena työvoimatoimistolla ei ole eväitä yhdistää hakijoita töihin. Henkilökohtainen työohjaus käytännössä tarkoittaisi lisää sihteerejä työttömille korjaamaan työnhakijan lomakkeet. Kirjuroinnin lomassa on sitten hyvä kertoa kaikista hienoista palkkatuista joihin henkilö on oikeutettu. Näin saadaan työvoimatoimiston työnhakupalveluiden onnistumisprosentit ylös, mutta ison kuvan hyöty on hyvin rajallinen.

 

Emme tarvitse kristallipalloa tietääksemme miten palkkatukiohjelmat vaikuttavat. Työelämässä olevien nettoveronsaajien määrä kasvaa, määräaikaiset työsuhteet lisääntyvät ja valtion maksamat tulonsiirrot kasvavat. Tähän sopisi se vanha viisaus kalasta ja kalastamisesta, kunhan vain muistaisin miten se meni. Olisiko ollut jotenkin näin: “Anna työttömälle tukikala niin hän työllistyy puoleksi vuodeksi, mutta opeta hänelle kiky ja kalastus aktiivimallilla niin saat 140 000 työpaikkaa”? Saatan muistaa kyllä väärin, mutta kuulostaa oikealta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Aktiivimallihan ei ole edistänyt työllisyyttä lainkaan, joten mikä siinä oli hyvää?

Köyhyyttä ja eriarvoisuutta se kylläkin on lisännyt, joten sen suhteen se on varmasti kokoomuslaisten mieleen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ilman tukia vaikeasti työllistyvät eivät pääse edes piipahtamaan työelämän puolella. Onko se parempi vaihtoehto?

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Äärivasemmistolaisen mielestä kyllä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Niin tämä palkkatuki hyödyttää ensisijaisesti yritystä joka palkkaa työttömän. Varmaa ei kuitenkaan ole, että työtön on halukas ottamaan työtä vastaan.

Kun aktiivimalli poistetaan niin työttömälle joka ei ota edes palkkatuettua työtä vastaan, hän voi jatkaa vapaaherran elämää muiden tukien varassa. Sanktioden poistumisen myötä nuo sosiaalituet voivat jopa nousta.

Palkkatuki on maksimissaan 1 400 € /kk, mutta siihen tasoon tukea tuskun heruu muuten kuin erityistapauksissa. Siis tuki on lähinnä 30 %, 40 % tai 50% työntekijän palkasta. Siitä kun aletaan repiä pois työnatajan lakisääteisiä kustannuksia, luulen että palkkatuen työllistävä vaikutus ei ole mairitteleva.

Työnantaja ei ole niinkään kiinnostunut siitä, kauanko työntekijä viettää aikaa työpaikalla vaan siitä, mitä hän saa siellä aikaiseksi. Työnantajan kustannus on minimissään 1,5 kertaa työntekijän bruttopalkka. Se summa pitää palkatun työntekijän yritykselle tuottaa nettona.

Myös palkkatuetun työntekijän palkkaaminen sisältää riskin joten moni työnantaja pohtii ensisijaisesti lyhytaikaisia työsuhteita tai ostopalveluja. Myös palkkatuki on lyhytaikainen (12 kk) jonka jälkeen aloitetaan taas alusta uudella pitkäaikaistyöttömällä.

Palkkatuki tietysti maksetaan hakemuksesta TE toimistosta valtion budjettivaroista. Ei siellä muuta rahaa ole mikä verotuksella on kerätty. Palkkatuki on ollut lainsäädännössä jo vuodesta 2010 eikä siitä ole ollut merkittävää työllistämisen hyötyä. Tämä kuuluu sarjaan tempputyöllistäminen ja kalliimmasta päästä.

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen

Aktiivimallilla ei ole mitään tekemistä niiden sanktioiden kanssa joita annetaan jos kieltäytyy ottamasta tarjottua työtä vastaan. Jos kieltäytymiselle ei löydy pätevää, TE-toimiston hyväksymää syytä, niin karenssi tulee, oli aktiivimallia tai ei.

Toimituksen poiminnat