Välisana Ulinaa politiikan katsomosta

Ilmiannetaan kaikki - Ulinaa nuorten kesätöistä

Juhannuksen alla meinasi tulla kahvit nenästä kun luin Sarasvuon kommentit Vasemmistoliiton “Ilmianna pomosi” -kampanjaan. “Luulin lapsellisuuksissani, että he olisivat vihdoinkin keksineet jotain raikasta, eli että jos promoaa heitä, jotka näyttävät hyvää esimerkkiä, niin huonot tapaukset näyttävät entistä irvokkaammilta, Sarasvuo kommentoi Taloussanomille” [1]. Jari, ihan meidän kesken, AY-liikkeet ja duunaripuolueet ovat olemassa taistelemaan niitä pahoja porvareita vastaan. Työssään viihtyvä työntekijä on SAK:n pahin vihollinen.

 

Se siitä kuittailusta ja nyt itse asiaan. Pois lukien kaltaiseni kermaperseet, jotka saivat ensimmäiset kesätyönsä puhtaalla nepotismilla, niin tilanne on vaikea nuorten osalta. Kyse ei ole kuitenkaan pahoista porvareista, jotka kyykyttävät nuoria vaan ihan järjestelmällisistä ongelmista. Yhteiskuntamme on kehittymässä entistä enemmän vaatimaan tietotaitoa ja töitä joihin vaaditaan vain kaksi toimivaa kättä on entistä heikommin tarjolla. Sitähän kun kouluttamaton nuori ensisijaisesti on, kaksi toimivaa kättä ja ei juurikaan osaamista. Tämän seurauksena nuorella ei usein ole paikkaa yrityksen ydinliiketoiminnassa, vaan nuori joutuu tukitoimintoihin. Tällaisia ovat erilaiset varastohommat, lautapoikana oleminen tai puhelinvaihde. Näille on helppo laskea kustannuksia, mutta vaikea allokoida tuottoa.

 

Olisi hienoa nähdä, että nuorten tekemä työ olisi tuottavaa. Suoritetaanpa siis yksinkertainen laskutoimitus. Palkkauksen kannattavuutta voidaan tarkastella vaikka palkka + sivukulut + tuotto-odotus. En ota tässä huomioon toiminnan pyörittämisen yleiskustannusta, koska kyse on määräaikaisesta kesätyöstä. Palkalle on asetettu minimi ja asetetaan työn tuotto-odotus vaikka yhteen prosenttiin, niin saadaan kiinteä kustannus mikä kesätyössä pitäisi tuottaa. Työehtosopimuksesta voidaan katsoa alakohtainen minimipalkka, mutta usein tämä pyörii siinä 1250 euron paikkeilla. 25 prosentin sivukulut ja se prosentin tuotto-odotus laskettuna mukaan päästään 1578 euroon. Mäkkärin kassalla nuoren pitäisi siis myydä 319 kappaletta Big Mac -hampurilaisia edes kattaakseen palkkansa ilman valmistuskuluja. Tuotantokustannukset laskettuna mukaan, nuori joutuisi myymään todennäköisesti yli tuhat kappaletta kannattavaan liiketoimintaan. Se on aika monta burgeria myytäväksi. Mäkkärillä tämä varmaankin onnistuu, mutta aika monta lounastaukoa taitaa jäädä välistä, jos paikalliselle kipsalle pitäisi mennä sama suorittamaan. Vakituinen työntekijä kun myy ja myös paistaa yhtäaikaisesti.

 

Hampurilaisesimerkki on vielä nuoren kannalta parhaimmasta päästä, koska se on mahdollista suorittaa. Entä kuinka monta työsuoritetta nuoren pitäisi tehdä, jotta hän ansaitsisi palkkansa työpaikalla, jossa lomailijan työt yleensä hoidetaan paikalla olevien vakituisten toimenkuvaa laajentamalla? Siinä on jo mahdottomampi yhtälö. “Ilmianna pomosi” -kampanja tarttuu kyllä hyvin niihin huonoihin tilanteisiin, mutta pelkään tällä olevan vain negatiivinen vaikutus oikeaan ongelmaan. Kuka haluaa päätyä Vasemmistonuorten mustalle listalle palkkaamalla nuoren vaikeaan tilanteeseen. Ei varmasti kukaan. Meillä on selkeä rakenteellinen ongelma, joka tekee nuoren palkkaamisesta kannattamatonta ja kampanja lisää rahallisen riskin päälle mahdollisuuden joutua yhteiskunnan silmätikuksi.

 

Meidän täytyisi tehdä yhteiskunnallisesti muutos, jolloin nuori pystyy tekemään tuottavaa työtä, eikä olettaa työnantajien työllistävän nuoria hyväntekeväisyydestä. Hyväntekeväisyys palkkauksessa kun ulottuu vain siskonpoikiin ja muihin lähimmäisiin. Kaikista muuttujista pitäisi pystyä keskustelemaan. Millä lisätään matalan tietotaidon työpaikkoja, millä lisätään nuorten kykyä tehdä työtä tai lasketaan työn tuottavuuden odotusta? Ilman keskustelua näistä ratkaisuista, Ilmianna pomosi -kampanja on vain turhaa ulinaa, jolla voidaan mässäillä mediassa näin vaalikauden alkumetreillä.


 

  1. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005729817.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Haluaako Suomi testata nuorten, alle 30-vuotiaiden, ilman määräaikaisuuden perustetta tehtävillä työsopimuksilla EU:n perusoikeuskirjan ulottuvuutta? Kannattaisikohan?

Ks. alla:

- -"Asiassa C-144/04 Mangold oli kyse yksityisten subjektien välisestä asiasta, joka koski ikään perustuvaa syrjintää työelämässä. Asiassa oli solmittu määräaikainen työsopimus 56-vuotiaan henkilön kanssa, joka sittemmin riitautti sopimuksen määräaikaisuuden. Työsopimuksen määräaikaisuutta perusteltiin työnantajan puolelta saksalaisella lainsäädännöllä, joka salli työnantajien solmia iäkkäiden työntekijöiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia ilman muutoin edellytettäviä erityisiä perusteita.

Unionin tuomioistuin käsitteli tuomiossaan syrjintäkiellon periaatetta ja päätyi siihen, että unionin oikeus muodosti esteen sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, joka oikeuttaa rajoituksetta tekemään määräaikaisia työsopimuksia iäkkäämpien henkilöiden kanssa.

Myös asiassa C-555/07 Kücükdeveci unionin tuomioistuin hyväksyi ikään perustuvan syrjinnän kiellon periaatteen unionin oikeuden yleiseksi periaatteeksi. Ratkaisunsa perusteluissa tuomioistuin nimenomaisesti viittasi perusoikeuskirjan syrjinnän kieltoa koskevaan 21 artiklaan sekä Lissabonin sopimuksen 6 artiklaan, jonka mukaan perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla."

Lähde:

https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edelliseen kommenttiini liittyen:

"Syrjinnän kielto lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä

9. Asiassa sovellettavan työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin lainkohta oli 20.1.2004 annetussa, 1.2.2004 voimaan tulleessa laissa 23/2004, työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan säännöksessä nimenomaan mainittujen perusteiden taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Syrjintäperusteiden luettelossa on mainittu ammattiyhdistystoiminta. Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). Vastaava syrjintäkielto sisältyy nykyään 1.1.2015 voimaantulleen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 8 §:ään." - -

Lähde alla:

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2016/201600...

Toimituksen poiminnat